TAOn verhoomo otti virolaiset vaihto-opiskelijat lämpimästi vastaan

Virolaiset vaihto-opiskelijat  olivat iloisia
saamistaan opeista ja uusista ystävistä.
Kuvassa oikealta vasemmalle Toomas, Kirsti
ja TAOn verhoilijaopiskelijat Johanna ja Ida. 

"Tere tulemast" luki kyltissä, kun virolaiset vaihto-opiskelijat Kirsti Seppel ja Toomas Bachmann saapuivat TAOn verhoomoon pari viikkoa ennen pääsiäistä. Opettajat Sari Hakala ja Päivi Raistakka kertovat, että TAOn omat opiskelijat olivat selvitelleet erilaisia fraaseja ja olivat muutenkin innoissaan vieraista. - Ystävyyssuhteita taisi kolmen viikon aikana myös syntyä, he kertovat. Kansainvälisyyskasvatus ja yhteys Kuresaaren ammattikouluun onkin ollut osa TAOn toimintaa jo vuosikymmenien ajan. Virolaiset opiskeljat olivat opettajien mielestä hyvin motivoituneita oppimaan ja ilmeisesti myös tyytyväisiä saamiinsa oppeihin ja uusiin tuttavuuksiin, sillä viimeisenä päivänä he tarjosivat verhoomon väelle virolaisen voileipäpöydän. 

Toomas ja Kirsti ovat opetelleet
muun muassa joustimien sitomista. 

Toomas ja Kirsti opiskelevat Viron Kuresaaressa vanhojen huonekalujen restaurointia ensimmäistä vuotta. Tänä aikana he ovat harjoitelleet puuosien korjausta, ja vasta kakkosvuonna on luvassa verhoilua. Sen vuoksi opiskelu TAOn verhoomossa on tarjoillut heille paljon kaikkea uutta ja kiinnostavaa. - Ensi vuonna voimme omassa koulussamme loistaa tietämyksellämme, he naurahtavat. 

Virolaisten harjoittelu on osa Erasmus-vaihtoa, ja niin elinkustanuksiin, majoitukseen kuin  matkakustannuksiin on ollut mahdollisuus saada tukea. Toomas, joka on työskennellytkin Suomessa, kertoo löytäneensä helposti majoituksen. Kirstillä oli asunnon etsimisessä vähän haasteita, koska hän halusi päästä kävellen kouluun, mutta majapaikka löytyi onneksi lopulta. Kirstillekin Suomi on kuitenkin tuttu maa, sillä hänen veljensä asuu Kuopiossa. - Pääsiäisen aikaan, kun oli muutama ylimääräinen vapaapäivä, tutustuimme Turun kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin, esimerkiksi Turun linnaan ja tuomiokirkkoon, he kertovat.

Virolaisharjoittelijoiden toiveita on opiskelussa myös kuunneltu. - Harjoittelun aluksi meiltä kysyttiin, mitä haluatte oppia. Eri vaihtoehtoja tarjottiin, ja halusimme niistä mahdollisimman monia, kertovat Toomas ja Kirsti. - Päivin tunnilla, kun meillä oli perinteistä verhoilua, saimme ensin valita tuolit, ja siitä sitten homma lähti etenemään. Sarin teollisen verhoilun tunnilla kaikilla oli puolestaan sama harjoitustyö. 

- Viemme paljon ideoita täältä Viroon. Ammatillinen koulutus TAOssa on laadultaan hyvää, ja olemme olleet tyytyväisiä ammattitaitoiseen opetukseen, kiittelevät virolaiset vieraat. 

 

Verhoilussa korostuvat kiertotalous ja kestävä kehitys

Verhoilu on oivallinen esimerkki kestävästä kehityksestä ja kiertotaloudesta. Mikä sen paremmin kuvastaisi asiaa kuin se, että vanha, huonoon kuntoon päässyt huonekalu saa korjaamalla uuden elämän? 

TAOn verhoilulinjan 1. vuoden opiskelija Monika  iloitsee siitä, että hän on päässyt jo opintojen alkuvaiheessa tekemään asiakastöitä. - Toki ensin tehtiin muutama harjoitustyö koululla oleviin tuolirunkoihin. On kuitenkin mukavaa tottua alusta pitäen siihen, että työ pitää tehdä kunnolla. Sitä paitsi työt voisivat käydä hieman yksitoikkoisiksi, jos tekisi vain itselleen. 

Teollisen verhoilun opintojen tunneilla suurin osa opiskelijoista, niin myös Monika, on ahkeroinut vaaleanpunaisen nojatuolin kimpussa, jonka pehmustukseen käytetään muun muassa vaahtomuovia.  

Perinteisen verhoilun puolella Monikalla on työn alla K-tuoli, josta tehdään asiakkaan allergian vuoksi kokonaan muoviton, joten käytettävien materiaalien valintoja pitää miettiä tarkasti. Työssä käytetään esimerkiksi haapalastua. Pehmustamisen ja päällystämisen lisäksi työhön kuuluu myös rungon korjaamista. Kakkosvuonna verhoilijat saavat valita erikoistumisopintoja oman kiinnostuksensa mukaan. Monikan mielessä ovat ainakin rottinkityöt.

Joni Piipponen aloitti verhoiluopinnot kuluvan vuoden tammikuussa. Hänen käsissään keinonahkaisen tuolin istuinosa saa pian uuden pehmusteen ja päällisen. Nyt ovat meneillään purkutyöt. Sen jälkeen ovat vuorossa vaahtomuovipehmusteen kiinnitys sekä päällystäminen verhoilukankaalla. Kyseessä oleva työ, jota kutsutaan opiskelijoiden keskuudessa irtolätkän teoksi, kuuluu kaikkien opiskelijoiden alkuvaiheen harjoitustöihin. Verhoilu on Piipposen mielestä kivaa puuhaa. 

Opettaja Sari Hakala muistuttaa, että vaikka verhoilualan koulutukseen on viime vuosina tullut enemmän naisia kuin miehiä, on verhoilualalla edelleen paljon miehiä, ja heitä toivotaan koulutukseenkin yhä lisää. 

Päivi Koskinen, joka valmistuu verhoilijaksi keväällä, on valinnut erikoistumisopinnoikseen ajoneuvoverhoilun. Kuvassa hän on juuri ommellut moottoripyörän satulaan keinonahkaisen päällisen. Työvaihetta edelsi satulan pehmustus ja päällystyksen kaavoitus. Koskinen on alanvaihtaja, ja hän kertoo pitävänsä verhoilualasta.

 - Hyvä valinta, hän toteaa, eikä haittaa, vaikka koulumatkaan kotipaikkakunnalta Eurasta menee puolitoista tuntia. Hän on suorittanut opintoihin liittyviä työelämäharjoitteluja sekä Erkki Hakalalla että  Autovarustamo ProVanissa, joten ajoneuvoverhoilutyöt ovat tulleet hänelle jo tutuiksi. Toiveissa valmistumisen jälkeen olisi työllistyminen johonkin alan yritykseen. Työkokemuksen kartuttua myös oman yrityksen perustaminen voisi kiinnostaa.

Tuulia Kunnas puolestaan valmistui teolliseksi verhoilijaksi TAOsta jo reilut kymmenen vuotta sitten. Hän palasi koulun penkille elokuussa 2020 ja suorittaa nyt TAOssa restauroijan perustutkintoa. Yhdeksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi hän valitsi perinteisen verhoilun, ja meneillään on parhaillaan perinteisen laiskanlinnan joustimien sitominen. Yksilölliset opintopolut mahdollistavat sen, että eri tutkinnoista voidaan valita tutkinnon osia. Toki valintaa tässä tapauksessa edesauttoi sen, että opiskelijalla oli aiempaa osaamista verhoilusta. 

Omassa kotiverstaassaan Kunnas on pystynyt ylläpitämään verhoilutaitoaan, vaikka on ehtinyt reilun kymmenen vuoden aikana tehdä paljon muutakin, kuten kukkakauppiaan töitä. Hän haaveilee valmistumisen jälkeen yrittäjyydestä, sillä tilat olisivat jo valmiina ja pienten lasten äitinä hän tekisi töitä mielellään kotona.