Ammattitaitokilpailut ovat yksi osa ammatillisen koulutuksen imagoa

TAO, Turun Ammattiopistosäätiö on mukana maalaus ja tapetointi -kilpailulajin WorldSkills-huippuvalmennuksessa. Kiinan Shanghaihin matkaava jyväskyläläinen Eleonoora Lehvonen harjoitteli huhtikuun puolivälissä Turussa valmentajansa Terhi Runsalan opastuksessa. 

Eleonoora kertoo harjoitelleensa paljon edellisvuosien kilpailutehtäviä. Kuvassa hänellä on meneillään design-työ, joka itse kilpailussa on kaikille sama. TAOn maalausalan opettajan Terhi Runsalan mukaan tähän tehtävään kannattaa panostaa, sillä siinä on eniten pisteitä jaossa. Pisteytyksessä otetaan huomioon nimenomaan tarkkuus ja joissain tehtävissä myös työn tekemisen nopeus. 

Lisäksi valmennusjaksolla on harjoiteltu niin sanottua vapaata työtä, jonka jokainen maa saa suunnitella omanlaisekseen. Eleonooran vapaassa työssä hyödynnetään sekä liukuväritekniikkaa että kuvamaalausta. 

21-vuotias Eleonoora valmistui maalariksi alkuvuodesta ja on keskittynyt harjoittelemaan ensi syksyn kilpailua varten jo viime vuoden lopusta lähtien, jolloin hänet valittiin karsintojen perusteella "kisakoneeseen". Valmentaja Terhi on vaikuttunut valmennettavansa hyvästä motivaatiosta ja ahkerasta harjoittelusta. Myös ammattioppilaitos Gradia Jyväskylän opettajat Katja Jaatinen ja Kaisa Laakso-Kantonen, jotka myös toimivat Eleonooran valmentajina, ovat yhtä mieltä siitä, että tämän nuoren naisen vahvuuksia ovat hyvän asenteen lisäksi tarkkuus ja itseohjautuvuus. Kuvassa vasemmalta oikealle Kaisa, Eleonoora, Terhi ja Katja. 

Edellä mainittujen tehtävien lisäksi kilpailurupeamaan kuuluvat myös oven maalaus ruisku- ja sivellintekniikalla. Ruiskun käyttöön Eleonooraa perehdytti valmennusjaksolla ekspertti Timo Haapolahti, joka lähtee mukaan ammattitaidon MM-kilpailuihin tuomarin ominaisuudessa. Ekspertin työhön kuuluu myös kilpailijan opastus ja tsemppaus, ainoastaan kilpailusuorituksen aikana ei saa antaa neuvoja. 

Muita kisassa tehtäviä maalarin töitä ovat tapetointityö sekä niin sanottu color design, jossa kilpailijan pitää myös osata sävyttää maaleja. 

Eleonooran tavoitteina kilpailussa ovat mahdollisimman hyvä lopputulos sekä työn saaminen valmiiksi annetussa aikataulussa. Aikaa kilpailutehtävien tekemiseen on neljä kilpailupäivää ja noin 20 tuntia, joten töiden järkevä aikataulutus on tärkeää. 

WorldSkills-kilpailijoille järjestetään myös maajoukkuetapaamisia, joissa saa aimo annoksen tietoa kilpailun käytännöistä sekä pääsee tapaamaan muita kisaan lähtijöitä. Tähän mennessä maajoukkuetapaamiset on järjestetty Teamsin välityksellä, mutta ihan oikea ensimmäinen live-tapaaminen on huhtikuun lopussa Helsingissä. 

Eleonooran innokasta asennetta kuvaa hyvin se, että hän harjoitellut maalaustaitojen lisäksi myös kiinan kielen alkeita. Itse kilpailu Kiinan Shanghaissa tosin järjestetään ns. kisakuplassa eli kilpailijat oleilevat lähinnä hotellilla ja kisapaikalla, mutta eiköhän kielitaidollekin löydy käyttöä!

Eleonooran kanssa yhtä aikaa kisavalmennukseen osallistui myös TAOn oma opiskelija Nanna Nyblom, joka tähtää kansainvälisiin kilpailuihin. Nanna on vasta ensimmäisen vuoden opiskelija, mutta kiinnostus ja halu oppia ovat hänen vahvuuksiaan. Valmentaja Terhi Runsalan mielestä kiinnostus onkin kaiken A ja O, loppu on sitten harjoittelusta kiinni. 

Nanna itse iloitsee, että pääsi koulutussopimusjaksoltaan osallistumaan valmennukseen ja kiittelee opettajaansa. - Terhi tietää, mistä puhuu, sekä auttaa pulmatilanteissa. Nannan oma näkemys on, että tarkkuus ja ajan käyttö ovat niitä asioita, joihin kansainvälisissä kisoissa täytyy panostaa. 

Valmentajan mielestä on myös oivallista, että valmennukseen osallistuu useampia henkilöitä yhtä aikaa. - Nuorempi maalarinalku pääsee näin myös oppimaan kokeneemmalta ja havainnoimaan, että hyvään lopputulokseen voi päästä erilaisilla tavoilla. 

Kansallinen Taitaja-kilpailu on myös hyvää vauhtia lähestymässä. Porissa toukokuun puolivälissä pidettävään nuorten ammattitaidon SM-kisaan TAOa lähtee edustamaan Josefina Satto. 

Siitä ja muista mittelöistä lisää myöhemmin. Peukut pystyyn ja tsemppiä TAOn valmennettaville!

Verhoilussa korostuvat kiertotalous ja kestävä kehitys

Verhoilu on oivallinen esimerkki kestävästä kehityksestä ja kiertotaloudesta. Mikä sen paremmin kuvastaisi asiaa kuin se, että vanha, huonoon kuntoon päässyt huonekalu saa korjaamalla uuden elämän? 

TAOn verhoilulinjan 1. vuoden opiskelija Monika  iloitsee siitä, että hän on päässyt jo opintojen alkuvaiheessa tekemään asiakastöitä. - Toki ensin tehtiin muutama harjoitustyö koululla oleviin tuolirunkoihin. On kuitenkin mukavaa tottua alusta pitäen siihen, että työ pitää tehdä kunnolla. Sitä paitsi työt voisivat käydä hieman yksitoikkoisiksi, jos tekisi vain itselleen. 

Teollisen verhoilun opintojen tunneilla suurin osa opiskelijoista, niin myös Monika, on ahkeroinut vaaleanpunaisen nojatuolin kimpussa, jonka pehmustukseen käytetään muun muassa vaahtomuovia.  

Perinteisen verhoilun puolella Monikalla on työn alla K-tuoli, josta tehdään asiakkaan allergian vuoksi kokonaan muoviton, joten käytettävien materiaalien valintoja pitää miettiä tarkasti. Työssä käytetään esimerkiksi haapalastua. Pehmustamisen ja päällystämisen lisäksi työhön kuuluu myös rungon korjaamista. Kakkosvuonna verhoilijat saavat valita erikoistumisopintoja oman kiinnostuksensa mukaan. Monikan mielessä ovat ainakin rottinkityöt.

Joni Piipponen aloitti verhoiluopinnot kuluvan vuoden tammikuussa. Hänen käsissään keinonahkaisen tuolin istuinosa saa pian uuden pehmusteen ja päällisen. Nyt ovat meneillään purkutyöt. Sen jälkeen ovat vuorossa vaahtomuovipehmusteen kiinnitys sekä päällystäminen verhoilukankaalla. Kyseessä oleva työ, jota kutsutaan opiskelijoiden keskuudessa irtolätkän teoksi, kuuluu kaikkien opiskelijoiden alkuvaiheen harjoitustöihin. Verhoilu on Piipposen mielestä kivaa puuhaa. 

Opettaja Sari Hakala muistuttaa, että vaikka verhoilualan koulutukseen on viime vuosina tullut enemmän naisia kuin miehiä, on verhoilualalla edelleen paljon miehiä, ja heitä toivotaan koulutukseenkin yhä lisää. 

Päivi Koskinen, joka valmistuu verhoilijaksi keväällä, on valinnut erikoistumisopinnoikseen ajoneuvoverhoilun. Kuvassa hän on juuri ommellut moottoripyörän satulaan keinonahkaisen päällisen. Työvaihetta edelsi satulan pehmustus ja päällystyksen kaavoitus. Koskinen on alanvaihtaja, ja hän kertoo pitävänsä verhoilualasta.

 - Hyvä valinta, hän toteaa, eikä haittaa, vaikka koulumatkaan kotipaikkakunnalta Eurasta menee puolitoista tuntia. Hän on suorittanut opintoihin liittyviä työelämäharjoitteluja sekä Erkki Hakalalla että  Autovarustamo ProVanissa, joten ajoneuvoverhoilutyöt ovat tulleet hänelle jo tutuiksi. Toiveissa valmistumisen jälkeen olisi työllistyminen johonkin alan yritykseen. Työkokemuksen kartuttua myös oman yrityksen perustaminen voisi kiinnostaa.

Tuulia Kunnas puolestaan valmistui teolliseksi verhoilijaksi TAOsta jo reilut kymmenen vuotta sitten. Hän palasi koulun penkille elokuussa 2020 ja suorittaa nyt TAOssa restauroijan perustutkintoa. Yhdeksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi hän valitsi perinteisen verhoilun, ja meneillään on parhaillaan perinteisen laiskanlinnan joustimien sitominen. Yksilölliset opintopolut mahdollistavat sen, että eri tutkinnoista voidaan valita tutkinnon osia. Toki valintaa tässä tapauksessa edesauttoi sen, että opiskelijalla oli aiempaa osaamista verhoilusta. 

Omassa kotiverstaassaan Kunnas on pystynyt ylläpitämään verhoilutaitoaan, vaikka on ehtinyt reilun kymmenen vuoden aikana tehdä paljon muutakin, kuten kukkakauppiaan töitä. Hän haaveilee valmistumisen jälkeen yrittäjyydestä, sillä tilat olisivat jo valmiina ja pienten lasten äitinä hän tekisi töitä mielellään kotona. 

Monipuolisuus kiinnostaa tulevia kiinteistönhoitajia

 

Teemu Korhonen opiskelee kiinteistönhoitoa TAO, Turun ammattiopistosäätiössä nyt toista vuotta. Hän kertoo, että kiinteistönhoitaja ei ihan varmaksi voi tietää, mitä tuleva työviikko tuo tullessaan. Se on myös työn suola. - Ensi viikolla on ainakin luvassa liukkauden torjuntaa talvikeleissä, paloilmaisimien irrotusta ja kiinteistöjen yleisvalvontaa, hän luettelee. - En varmaan jaksaisi, jos työ olisi koko ajan yhtä ja samaa. 

Kiinteistönhoitajaksi valmistuva Santeri Nurmi (vasemmalla)  teki opintojen näyttötyönä tukikahvan asennuksen laatoitettuun tilaan, jossa puhkaistiin vedeneristys. Porakoneella oli paljon käyttöä, sillä reiät piti porata teräksiseen renkaaseen, samoin apureiät kaakeliin. Lisäksi ennen ruuvien varsinaista kiinnitystä tarvittiin saniteettisilikonia. Myös asennuksen paikka oli mietittävä ennen työn aloitusta.  Työ sujui suunnitelmien mukaan, kertoi  Santeri.  

Hannes Tomminen puolestaan kertoo, että kiinteistönhoitaja kohtaa työssään myös kaikenlaista korjattavaa. - Hajulukkoja ja vessanpönttöjä, ovien ja saranoiden vaihtoa, mitä nyt kiinteistöissä vastaan tulee. Hänen luokkakaverinsa Ville Inermo lisää, että omakotitalojen omistajille olisi paljon hyötyä kiinteistönhoitajan osaamisesta. Lisäksi työtehtävät voivat myös liittyä lämmityksen ja ilmanvaihdon koneisiin, niiden säätöihin ja valvontaan. Tällä kertaa nämä nuoret miehet (kuvassa oikealla Ville ja vasemmalla Hannes) ovat viihtyneet koulun luentosalin remonttiin liittyvissä purkutöissä. 

Opiskelija Tino Jansenin opintoihin on kuulunut myös kahdeksan kuukauden mittainen oppisopimusjakso aidossa työympäristössä. - On kiva, kun pääsee tekemään hommia niin sisällä kuin ulkona, hän kertoo. - Olin myös iloinen, että minulle annettiin paljon vastuuta, muun muassa oma piha-alue hoidettavaksi, Tino lisää. Lisäksi hän muistuttaa, että kiinteistönhoitajan työ sisältää myös asiakaspalvelua. - Valituksia tulee jonkin verran, mutta onneksi myös kiitosta. 

Kiinteistönhoidon opettaja Niko Toivonen puolestaan kertoo, että kiinteistönhoitajan työssä toteutuu useimmiten kiertotalouden ja kestävän kehityksen perusajatukset. - On järkevää hankkia tuotteita, joita voi huoltaa, hän korostaa. Ei siis esimerkiksi tarvitse aina ostaa uutta merkkihanaa, vaan laajan varaosavalikoiman ja huollettavuuden ansiosta säätöosan uusiminen usein riittää korjaamaan vanhan lähes uuden veroiseksi. Työmääräkin on tällöin usein pienempi, joten kustannuksia säästyy sitäkin kautta. Kiinteistöä hyvin hoitamalla rakennuksen arvo säilyy pitkään!

TAO kutsui ysiluokkalaiset tutustumaan ammattikouluun

Vajaat 400 peruskoulun yhdeksäsluokkalaista sai juuri hiihtoloman ja yhteishaun kynnyksellä mahdollisuuden päästä tutustumaan ammatilliseen peruskoulutukseen. Nimittäin TAO, Turun ammattiopistosäätiössä esiteltiin kädentaitojen koulutuslinjoja kaikille halukkaille peruskoulunsa päättäville. Veneenrakentajat esittelivät taitojaan lujitemuoviveneen kannella. 

TAOn omat reippaat tutor-opiskelijat huolehtivat pääosin esittelyistä, joissa kurkistettiin kaikkiin TAOn yhdeksään ammattialaan. Samalla ysiluokkalaiset pääsivät seuraamaan, mitä ammattikoulussa oikeasti tehdään. 

Lattianpäällystyslinjalla kerrottiin, että alan osaajista on kova pula, joten innokkaita nuoria tarvitaan koulutukseen. 

Restaurointialan opiskelijat kertoivat itse omasta alastaan. Lisäksi esillä oli paljon Hämeenkadun työsalista tuotuja työkaluja ja tarvikkeita sekä työn touhussa olevia opiskelijoita. 

Tutustujille jaettiin myös pieni tietokilpailutehtävä ennen tutustumiskierrosta, ja ideana oli poimia vastauksia kysymyksiin eri aloista esittelyjen perusteella. 

Verhoomon sisäänkäynnin alussa oli esillä sekä ajoneuvoverhoiluun että perinteiseen verhoiluun liittyviä tuotoksia työkaluineen. 

Lisäksi kierroksen aikana tutustuttiin sisustajan, kiinteistönhoitajan, pintakäsittelijän ja maalarin ammatteihin. 

Viimeisellä etapilla rakennuspeltiseppien työsalissa opiskelijatyönä tehty peltihahmo Bender tervehti vierailijoita valloittavan hymyn kera. Samalla käytiin myös läpi oikeat vastaukset visailuun.

Haku ammatilliseen koulutukseen tapahtuu 

22.2. - 22.3.2022 osoitteessa:

opintopolku.fi

TAOn maalari selviytyi Taitaja2022-finaaliin

TAOn Josefina Satto meni upeasti jatkoon viime viikolla pidetyistä Taitaja2022-semifinaaleista lajissa nimeltään rakennuspinnoittaminen. Aiemmin laji tunnettiin nimellä maalaus ja tapetointi. Josefina, joka on toisen vuoden opiskelija,  säilytti hyvin hermonsa ja sijoittui karsinnassa kuudenneksi. Semifinaalin seitsemän parasta eteni Porissa 16. -19.5. pidettävään loppumittelöön. 

Ykkösluokkalainen Nanna Nyblom teki myös hienon kisasuorituksen, vaikka finaalipaikka vielä tänä vuonna jäi haaveeksi. Ensi vuonna uusi yritys!

Lämpimät onnittelut molemmille kisaajille!

Taitaja 2022 semifinaalin alkuun enää yksi päivä!

Maalaus ja tapetointi -lajin semifinaali vuoden 2022 Taitaja-kilpailuun pidetään torstaina 3.2. TAOn kisaajat Josefina Satto (oik.) ja Nanna Nyblom (alhaalla) harjoittelivat pari päivää ennen koitosta oikein urakalla, sillä koko koulupäivä treenattiin semifinaalin koitosta varten.  

Molemmat nuoret naiset myönsivät, että pikku hiljaa alkaa olla perhosia vatsassa, mutta viimeistelyharjoitukset otetaan tosissaan. 

Semifinaalit pidetään koronaturvallisuuden vuoksi jokaisen kisakandidaatin omassa koulussa. Näin ollen kisajännityskin ehkä hieman lievenee, kun ei tule verranneeksi muiden kilpailijoiden suorituksia omiinsa. Hyvinä sparraajina toimivat niin TAOn maalariopettajat Mari Jokinen ja Terhi Runsala kuin kisakumppani. Hyvässä tiimihengessä siis ollaan liikkeellä! 

Peukut pystyyn TAOn maalareille!

PS Livelähetystä pääset seuraamaan TAOn nettisivuilta: www.taos.fi tai seuraavasta linkistä:

https://www.taos.fi/taotaitaja2022

Uusi vuosi ja maalareilla uudet kujeet!

Rakennusmaalareiksi opiskelevat kakkosluokan nuoret miehet ovat kevätlukukauden alussa saaneet hieman vaihtelua perinteiseen maalarin työhön. He ovat nimittäin purkaneet, levyttäneet ja listoittaneet maalauslooseja. Opiskelijat Sammy Suomi, Jesse Salo, Patrik Huttu ja Tomi Turunen (kuvassa vasemmalta oikealle) ovat iloisia oppimistaan uusista taidoista.

 - On kiva oppia uusia tekniikoita, sanoo Turunen. 

Rakennustyöt eivät kuulu tavallisesti maalarin tutkintoon, vaan tämä valinnainen tutkinnon osa on lainattu sisustusalalta, ja sen virallinen nimi on "Korjaaminen taideteollisuusalalla". Opettaja Mari Jokisen mielestä on hyödyllistä, että maalarilla on tällaistakin osaamista. Lisäksi tällaisen ison työn opinnollistaminen tuntui muutenkin mielekkäältä opiskelijoiden kannalta. 

Looseiksi kutsutut maalauskopit tehtiin piirustusten ja annettujen suunnitelmien mukaan Taitaja 2022 -semifinaaleihin, joista yksi osakilpailu on tarkoitus pitää helmikuun alussa TAOn tiloissa. Tulevien maalarien rakennustöillä oli näitä kisajärjestelyjä silmällä pitäen merkittävä panos! Hienoa pojat!

 

 

Onnistunut opintopolku lähtee innostuksesta ja motivaatiosta!

17-vuotias Nanna Nyblom aloitti TAOssa maalausalan opinnot tänä syksynä. Hän kokeili ensin lukio-opintoja, koska ei vielä tiennyt, mitä haluaa isona tehdä. Oltuaan äitinsä apuna maalaus- ja lakkaushommissa hän kuitenkin tiedosti, että tykkää enemmän tekemisestä kuin teoreettisesta opiskelusta. - Olin käynyt TAOssa tutustumassa ysiluokalla, joten ajattelin, että tämä voisi olla oikea ala, kertoo Nanna. - Sitä paitsi äitini valmistuu tästä samasta koulusta kohta sisustajaksi, niin ajattelin, että voisimme sitten yhdessä tehdä joskus hommia. Paraikaa Nanna keskittyy tekemään näyttöä, jossa tehtävänä on oven maalaus. 

Joku on saattanut törmätä sosiaalisessa mediassa hauskoihin videoihin ja kuviin maalariopiskelijoiden opiskelusta ja vähän muustakin. Nanna luokkakavereidensa kanssa on näiden hassuttelujen takana. - Opettajamme Mari Jokinen innosti meitä kokeilemaan, ja Tiktok-videoita onkin ollut kiva tehdä, kun se on onnistunut vielä ihan koulussa ja luvan kanssa.  

Toinen asia, mikä Nannaa ammatillisessa opiskelussa on alkanut kiinnostaa, on ammattitaitokilpailut. - Meille kerrottiin jo  opintojen melko alussa, että halukkaat saavat alkaa treenata Taitaja-kilpailuja varten, Nanna kertoo. Häntä se alkoi kiinnostaa kovasti, ja Nanna onkin valittu helmikuussa pidettävään semifinaalikilpailuun TAOn toisena edustajana. - Ajattelin, että tällä ensimmäisellä kerralla saisin kokemusta ja harjoitusta, ja sitten seuraavalla kerralla voisi jo kilpailla tosissaan vaikka Taitaja-voitosta, hän toteaa. - Haluan saada opinnoista kaikki irti ja oppia mahdollisimman paljon!

Kolmantena kiinnostuksen kohteena tällä reippaalla maalariopiskelijalla on toiminta koulun oppilaskunnassa, jonka hallituksessa hän on mukana. Mitä kaikkea tämä nuori neitokainen sitten saakaan aikaan ammatillisen koulutuksen polullaan, siihen palataan myöhemmin. Tsemppiä Nanna Taitaja-semifinaaleihin!

Pintakäsittelijät tutustuivat autotaidemaalaukseen ja Uudenkaupungin automuseoon

TAOn pintakäsittelyalan opiskelijoille avautui joulukuun alussa mahtava tilaisuus päästä vierailulle kynäruiskumaalauksen konkarin pakeille. Kyse oli Simo Riikosen elämäntyöstä, josta parhaita paloja oli näytillä Nakkilassa sijaitsevassa Verstas Moottorikahvilassa. Kuvassa kynäruiskumaalari Simo Riikonen ja Verstaan omistaja Harri Höglund (oikealla) pitelevät taulua, jossa on Riikosen ensimmäinen ja toistaiseksi viimeisin autotaidemaalaus. Harri Höglundin johdolla vierailijat saivat opintokäynnin alkuun kuulla Verstas Moottorikahvilan historiasta. 

Historiikkiosuuden jälkeen opiskelijat saivat tutustua näyttelyyn, joka koostui lähinnä Simo Riikosen töiden kuvista. Kuvia oli tuhansia, joista vain murto-osa oli saatu näytille. Riikonen esitteli lähes jokaisen näyttelyn kuvan ja kertoi tarinoita vuosien varrelta. Hän tiesi jopa, mitä suurimmalle osalle autoista ja rekoista kuuluu nykyään. Osa autoista on edelleen hyvin pidetty suojissaan ja osa jo romutettu.

Harri Höglundin omistama Chevrolet Impala oli myös tuotu opiskelijoiden iloksi näytille kahvilaan. Lounaaksi tarjottiin Verstaan antimia, nimittäin herkulliset hampurilaiset!

Nakkilasta opintoretki jatkui Uudenkaupungin automuseoon. Kyseinen museo sijaitsee Valmet Automotiven autotehtaan vieressä. Sen kokoelmiin kuuluu noin sata autoa, valikoima mopoja, muutama moottoripyörä sekä kaksi lentokonetta. 

Automuseossa opiskelijat opettajineen tekivät kierroksen vanhojen autojen parissa. 

Kuvassa ensimmäinen Suomessa valmistettu auto. Vuodelta 1913 peräisin oleva auto, jonka teho on 10 hv, on valmistettu tehtailija Frans Lindströmin johdolla Mynämäessä Korvensuun konetehtaalla. Auton osat ovat suurimmaksi osaksi kotimaisia. 
Kiinnostava opintoretki oli opiskelijoille mieluisa!

Kuvat ja teksti: Jenni Nyberg

Toimitus: Eva-Maria Oksman

Onnea valmistuneille!

Taas on se aika vuodesta, kun TAOssa juhlistetaan syyslukukauden aikana ammattiin valmistuneita!

Paikan päälle pienimuotoiseen valmistujaisjuhlaan saapuivat tuore verhoilija Anu Nummelin, maalari Anniina Leppälä sekä pintakäsittelijä Roni Lehto. Tarjolla oli tietenkin kakkukahvit opettajien kanssa, rehtorin puhe sekä tutkintotodistusten ja ruusujen jako. 

Muita itsenäisyyspäivän juhlaan mennessä TAOsta valmistuneita ovat: 

rakennuspeltiseppä Petri Ahola, restauroija Jenni Nyberg, veneenrakentajat Karri Kiiskinen, Jarkko Sarmaala, Henri Lindgren, Veikko Heino, Ville Viirret sekä Andreas Papageorgiou, maalarit Eveliina Pasonen  ja Isabell Järvelä sekä pintakäsittelijä Joel Kauppinen. 

Onnea ja menestystä kaikille sekä hyvää itsenäisyyspäivää koko koulun väelle! 

Restauroijat pääsivät kunnostamaan aitoa reliikkiä Paattisilla

Paattisten kotiseutuyhdistyksen omistama Klootin torpan alue on ollut TAOn restauroijille ainutlaatuinen ja hieno oppimisympäristö tänä syksynä. - Olemme oppineet erilaisia korjausmenetelmiä ja työkalut ovat tulleet tutuiksi ihan käytännössä, iloitsevat Heli Routi, Sari Kilpinen ja Jasmin Toivanen, jotka tottuneesti käsittelevät muun muassa moottorisahaa. Lämpimät vaatteet on ulkotyökohteessa havaittu myös oleelliseksi asiaksi. 

Opettaja Antero Lipasti kertoo, että Klootin torpan alueen vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta, ja nyt työn alla oleva Kustaan tupa lienee 1800-luvun loppupuolelta.  Menossa on rakennuksen alahirsien laitto, eli ammattikielellä kengitys. Tässä kohteessa opiskelijat pääsivät myös nostamaan rakennusta, kun vanhoja rikkinäisiä alahirsiä piti poistaa. Yleensä tällainen rakennuksen nosto kuuluu vasta alan ammattitutkinnon sisältöihin, joten perustutkintoa tekevien opiskelijoiden kannalta katsoen kohde on tarjonnut vähän ekstraa. - Harjoitteluun tämä on muutenkin ihan täydellinen kohde, sillä hommia saa tehdä omaan tahtiin, hehkuttaa Lipasti. 

Henry Okpulu kovertaa fein-nimisellä työkalulla koloja hirteen, jotta saisi poistettua siitä naulat. - Tämä on hidasta hommaa, mutta todella tärkeää, ettei moottorisahan terä vaurioidu, kun aletaan sahata, hän tietää. Vanhat hirret pitää nimittäin sahata sopivaan mittaan, jotta ne saa mahtumaan oikeaan kohtaan talossa.

- Isommissa korjauskohdissa tarvitaan vähintään kaksi vuotta kuivunutta hirttä ja pienempiin riittää vuoden vanha hirsi, kertoo Antero Lipasti. Koululla on varastossa hirsiä kuivumassa, mutta paikan päältäkin on saatu vanhoja hirsiä, joita työssä käytetään.

- Tämä on motivoitunut ja osaava jengi. Mukavaa on myös se, että jos haluamme, täältä löytyy loputtomasti erilaisia korjaustöitä myös jatkossa, kertoo Lipasti. Lisäksi kohteeseen pääsee Föli-bussilla, joten se on helposti  opiskelijoiden saavutettavissa ilman omaa autokin. 

Kyseisen kohteen opettavaisuus on Lipastin mielestä korjausmenetelmien lisäksi myös siinä, että opiskelijat näkevät ihan konkreettisesti, minkälaisia rakennusmateriaaleja on ennen muinoin hyödynnetty. Käytettyjen seinähirsien paksuus vaihtelee, joten siitä voi päätellä, että rakentajien on ollut pakko käyttää hieman huonompilaatuistakin puuta, joka puolestaan vääntyilee ajan myötä. Seinien eristyksinä on käytetty sammalta ja lumppuja eli vanhoja vaatteita ja tekstiilejä. Näillä on todennäköisesti paikkailtu koloja, joita vuosien saatossa hirsiseinään on ilmestynyt. Alapohjan eristeitä tutkittaessa huomattiin puolestaan, että sinne oli kelvannut esim. sammal, hiekka, kanerva ja savi. Kaikki nämä havainnot, mitä kohteessa on nähty, on  myös dokumentoitu, niin kuin restauroijan työhön kuuluu. 

TAOn avoimet ovet keräsi ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneita

TAOssa vietettiin avoimien ovien päivää marraskuun alussa. Kaikkiin oppilaitoksen kiinteistöihin pääsi tutustumaan ja seuraamaan, miltä opiskelu ammattikoulussa näyttää,. 

Paikan päälle saatiin ilahduttavasti väkeä paikalle! Joukossa oli sekä opiskelijoiden perheen jäseniä että ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneita. 

Vierailijoille oli koottu esittelypisteitä, jossa kerrottiin kunkin opintolinjan ammatista sekä kirjallisesti että konkreettisin työvälinein ja tuotoksin. Lisäksi tarjolla oli pullakahvit. 

Kiitos kaikille vierailusta! 

Koulun käytävän ja aulatilan seinät saivat väriä sisustajien näyttötyönä

Sisustusalan ykkösluokan opiskelijat ovat innoissaan, kun he pääsivät aitoon työkohteeseen tekemään näyttöä. Ideana oli maalata seinät ja ovet koulun päärakennuksen yläkerran sivukäytävällä sekä atk-luokkaan johtava aulatila. 

Johanna Sipola kuvailee opiskelun aloitusta TAOssa mukavaksi. - Heti laitettiin haalarit päälle ja päästiin hommiin, hän iloitsee. Juttelun lomassa hän levittää pohjamaalia telalla työhuoneen oveen.

Hanna Paksunen on puolestaan kuviomaalauksen kimpussa ja kiittelee hyvää porukkaa ja kivaa opettajaa. - Tätä hommaa on tehty yhdessä ja yhtä aikaa, jotta saadaan maalaustyöt hoidettua. Eikä ole kiellettyä auttaa tai neuvoa kaveria. 

Hän itse osallistui viime lukuvuonna huoneistokunnostajakurssille, ja innostui sitten jatkamaan perustutkintoon  sisustuspuolella. - Täällä TAOssa on mukavan rentoa, mutta silti on tekemisen meininki. 

Miesnäkökulmaa naisvaltaisella alalla edustaa Igor Del Toro. Hänen mukaansa projektin aikana on opeteltu paitsi maalaamista myös sitä, että asiakas pitää ottaa huomioon ja paikat pidettävä siisteinä. 

- Tämä on monipuolinen kohde, sillä olemme maalanneet erilaisia pintoja, kuten tässä listaa. Lisäksi olemme myös kitanneet ja tasoittaneet, kertoo Igor.

Valmiina iloisen värikäs käytävä ja aula tuovat mukavaa kontrastia pimenevään syksyyn!